Smolttien rysäpyynti saatiin päätökseen Vähäjoella

Smolttien rysäpyynti saatiin päätökseen Vähäjoella

to 2. heinäkuuta 2020 13.02.00

Toteutimme kesäkuussa Kemijokeen laskevalla Vähäjoella lohen ja meritaimenen vaelluspoikasten rysäpyyntiä. Oppilaitosyhteistyönä Lapin ammattikorkeakoulun sekä Voimalohi Oy:n kanssa toteutetusta rysäpyynnistä saimme erinomaista kokemusta ja tarjosimme kahdelle opiskelijalle mielenkiintoisen ja hieman erilaisen työharjoittelukokemuksen.

Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä tavoitteenamme on pitkällä aikavälillä luoda osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta. Vuodelle 2020 olemme asettaneet tavoitteen todentaa Kemijoen vesistössä syntyneitä lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia.

Tavoitteessamme onnistuimme osittain, sillä pyynnissä löytyi kaksi luonnossa syntynyttä rasvaevällistä taimenen poikasta. Poikaset eivät kuitenkaan olleet vielä vaelluspoikasia, sillä ne olivat jokipoikasvärityksessä. Rysäpyynnillä saimme vahvistuksen, että ainakin Vähäjoessa on taimenelle soveltuvia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Tieto on tärkeää sivujokien ekologisia kunnostuksia suunniteltaessa.

Rysäpyynnin yhteydessä Voimalohi Oy istutti Ossauskosken kalanviljelylaitoksella kasvatettuja rasvaeväleikattuja merilohen smoltteja Vähäjoen yläosalle. Istutuksella rysäpyynnin yhteydessä pyrimme arvioimaan istutettujen kalojen vaellusnopeutta ja veden lämpötilan mahdollista vaikutusta.

Metsätalousinsinööriopiskelijat kokivat rysää ja kirjasivat tutkimustuloksia

Rysä laskettiin veteen kesäkuun alussa ja pyynti lopetettiin kesäkuun puolivälissä. Opiskelijat vastasivat rysän laskemisesta, sen hoidosta sekä kokemisesta Voimalohi Oy:n opastuksella. Käytännön toteutuksen lisäksi harjoittelijat laativat rysäpyynnistä kirjallisen raportin.

”Harjoittelun aikana pääsimme tutustumaan Kemijoen kalastoon ja kuulemaan erilaisista hankkeista, joilla vesistöä tutkitaan ja pyritään parantamaan. Harjoittelussa karttui paljon tietoa kaloista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tieto voi olla metsäalalla hyödyksi kun arvioidaan esimerkiksi ojitusten tai hakkuiden vesistövaikutuksia”, Joni Oikarinen kertoo.

”Harjoittelun aikaiset aamuherätykset eivät haitanneet ja aina oli mukava lähteä joelle. Jännittävin työvaihe oli rysän kokeminen ensimmäisenä aamuna. Oli mielenkiintoista nähdä miten rysä oli toiminut. Työharjoittelussa pääsimmekin työskentelemään itsenäisesti, mutta apua saimme aina tarpeen vaatiessa”, Aaro Kariniemi toteaa.

”Työharjoittelijat vastasivat päivittäisestä työstä, kuten rysän kokemisesta pari kertaa vuorokaudessa, rysän päivittäisistä huoltotoimenpiteistä sekä näytekalojen keräämisestä. Näytteiksi otetuista kaloista Aaro ja Joni ottivat suomunäytteet sekä kirjasivat ylös kalojen pituuden ja painon”, kertoo oppilaita ohjannut Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö Kari Pukkila.

Lisäksi näytekalojen päät kerättiin talteen tutkittaviksi. Ossauskosken kalaviljelylaitoksella kasvatettujen vapaaehtoisiin hankkeisiin menevien kalojen päiden otoliitissa, niin sanotussa kuulokivessä, on viljelylaitoksella merkinnän yhteydessä syntynyt värijälki kalojen tunnistamiseksi.

Pyynnin aikana rysä jouduttiin käyttämään kerran kokonaan ylhäällä kovan virtaaman mukana liikkuneen runsaan kiinteän aineen kasauduttua liiaksi rysään.

”Kaiken kaikkiaan työharjoittelu oli mielenkiintoinen ja antoisa kokemus”, Kariniemi ja Oikarinen lopettavat yhteen ääneen.

Pyynnin tuloksista saimme hyviä oppeja tuleviin hankkeisiin

Rysäpyynnin yhteydessä huomasimme jälleen, että joki antaa, jos antaa. Luonnon kanssa toimiessa kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan.

”Tämän kevään tulva oli poikkeuksellisen suuri. Kova virtaama, suuri vesimäärä ja virran mukana liikkuvat roskat siirsivät rysän asettamista suunniteltua myöhemmäksi ja vedet ehtivät lämmetä. Saattaa siis olla, että tämän kevään osalta smoltit olivat jo ennättäneet kulkemaan pyyntipaikan ohi”, kertoo projektista vastannut Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti.

Osana pyyntihanketta istutettu smolttien koe-erä paljasti niiden olevan suosittua ravintoa. Tämä paljastui rysiin jääneiden petokalojen, erityisesti haukien mahojen sisällöstä. Tulokset kertovat meille smolttien vaellusmatkaan kuuluvista luonnollisista vaaroista.

Olemme ottaneet nyt smolttien kiinniotossa ensimmäiset askeleet. Sovellamme saatuja tuloksia ja kokemuksia tuleviin suunnitelmiin smolttien alasvaellusratkaisujen löytämiseksi.

Vähäjokeen mäti-istutuksia sekä emokalojen siirtoja on tehty vuodesta 2015. Toteutettu rysäpyynti oli osa laajempaa hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on palauttaa osittain luonnonmukainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen.

Tulevaisuudessa vaelluspoikasten kulkua alavirtaan pyritään turvaamaan erilaisin teknisin ratkaisuin. Taivalkosken voimalaitokselle suunnitteilla oleva innovatiivinen Smolttisydän-pilottihanke on yksi esimerkki ohitusratkaisusta. Muita vaelluskalatoimia tälle vuodelle ovat muun muassa Taivalkosken voimalaitoksen kalauomahankkeen jatkotoimenpiteet, mäti- ja pienpoikasistutukset, lohien telemetriatutkimus, elinympäristökunnostukset sekä emokalojen ylisiirrot. Myös Kalasydän on asennettu Taivalkosken voimalaitokselle.

Lisätietoja:
Ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti
Kemijoki Oy
Sähköposti maria.pikkupirtti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4453