Ounasjoen kuusivuotisen tutkimushankkeen istutukset on saatu päätökseen vuodelta 2021

Ounasjoen kuusivuotisen tutkimushankkeen istutukset on saatu päätökseen vuodelta 2021

ke 27. lokakuuta 2021 12.53.00

Kemijoki sivujokineen on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Osana hankekokonaisuutta, Ounasjoen sivuhaaroilla on kuluvan vuoden aikana tehty poikasistutuksia, joista nyt viimeisimpänä lokakuun aikana toteutettiin lohen mäti-istutuksia koskialueilla. Istutukset ovat osa vuosina 2021–2026 toteutettavaa tutkimuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on selvittää merilohen erilaisten istutusmenetelmien, poikasten alkuperän ja kasvatusmenetelmien vaikutusta istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen.

Hankekokonaisuutta koordinoi Voimalohi Oy ja Luonnonvarakeskuksella on merkittävä rooli tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on päästy toteuttamaan näin laajamuotoista ja tieteellisesti kattavaa vaelluskalojen lisääntymiseen keskittyvää tutkimuskokonaisuutta. Tutkittua tietoa istutusten onnistumisesta eli smolttituotannosta tarvitaan muun muassa ison mittakaavan istutustoimenpiteitä varten”, sanoo Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys.

Hankkeessa istutusalueiksi valikoituivat Ounasjoen sivujoet, joille on aiemmin tehty muun muassa pienpoikastuotantoalueita ja soraistuksia. Sivuhaarat ovat myös kokonsa puolesta helpommin hallittavissa ja vaelluspoikaset saadaan paremmin kiinni kapeampien sivujokien suilta smolttirysien avulla.


Enontekiön Ounasjärvestä Rovaniemellä Kemijokeen yhdistyvällä joella on mittaa noin 300 kilometriä. Kuvassa Ounasjoen sivujokien Loukisen, Aakenusjoen sekä Marrasjoen istutusalueet. Karttakuvat: Luonnonvarakeskus

Tutkimushankkeella saadaan arvokasta vertailudataa tulevaisuuden istutuksia varten

Vertailuryhmien istutukset toteutetaan vuosina 2021–2023. Näinä kolmena perättäisenä vuonna 1-vuotiaiden poikasten istutuksia tehdään keväisin, esikesäisten poikasten istutuksia kesäisin ja vastalypsetyn mädin istutuksia syksyisin. Istutuksissa käytetään sekä luonnontaustaisen että laitoskasvatetun kalan mätiä ja poikasia.


Voimalohen Ville Tepsa istuttaa lohen esikesäisiä poikasia Aakenusjokeen. Kuva: Aki Mäki-Petäys

Hankekokonaisuuden tavoitteena on kerätä tietoa miten istutusmenetelmät, poikasten alkuperä sekä kasvatusmenetelmä vaikuttavat merilohen istutusten tuloksellisuuteen. Tämän lisäksi Luonnonvarakeskus selvittää mäti-istutusten avulla miten ympäristöolosuhteet, kuten esimerkiksi veden happamuus ja happipitoisuus vaikuttavat mädin selviytymiseen.

”Monitahoisella tutkimusasetelmalla ja toistoilla pyrimme saamaan kattavaa tietoa erilaisten istutusten tuottavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Eri ikävaiheissa olevien istukkaiden lisäksi tutkimme myös emokalojen alkuperän sekä kasvatusmenetelmän vaikutusta. Sekä luonnosta pyydystettyjen että laitosemokalojen poikasia kasvatetaan tavallisella ja virikekasvatusmenetelmällä ennen istutusta”, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Pekka Hyvärinen.

Aiemmissa Muonio- ja Torniojoilla toteutetuissa tutkimuksissa on havaittu, että virikekasvatettujen vaelluspoikasten selviytyminen oli tehokkaampaa normaalimenetelmällä kasvatettuihin verrattuna. Nyt Ounasjoella tutkitaan kasvatusmenetelmien vaikutuksia istukkaiden menestymiseen jo jokipoikasvaiheesta alkaen.


Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro etualalla ja takana tutkija Olli van der Meer laskemassa mäti-istutuksia Ounasjokeen. Kuva: Aki Mäki-Petäys

Istutusten tuloksia eli smolttituotantoa seurataan vuosina 2022–2026. Hankkeessa istutettujen kalojen istutusmenetelmä, perimä ja kasvatusmenetelmä voidaan tunnistaa leikatusta rasvaevästä, pit-merkistä, mädissä käytetystä alitsariiniväristä sekä istukkaista otetuista geeninäytteistä.

Hanke on saanut rahoitusta Kemijoki Oy:ltä, PVO-Vesivoima Oy:ltä sekä Lapin Ely-keskukselta.

Tutkimushanke ja istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuutta, jotka tähtäävät Kemi- ja Ounasjokeen sekä niiden sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseen ja osittaisen luonnonkierron palauttamiseen. Vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteemme kuuluu mäti- ja pienpoikasistutusten ja tutkimuksen lisäksi muun muassa elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä Taivalkosken voimalaitoksen padon ohitusratkaisu.

Lisätietoa
Johtaja Ismo Heikkilä
Kemijoki Oy
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4415