TAIVALKOSKEN VAELLUSKALARATKAISU ETENEE

Suunnittelemme ja toteutamme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Vaelluskalatyötämme ohjaa Kemijoki Oy:n tavoite palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen.

Keräsimme tammikuussa 2019 näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.

Haimme keväällä 2019  kalauoman toteutettavuussuunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta ja suunnittelijaksi valikoitui Sweco, jolla on kansainvälistä osaamista vaellusesteiden ohitusratkaisuista.

Kalauoman suunnittelun tärkein kriteeri oli kalojen käyttäytyminen eli se, miten vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan Taivalkosken padon yli. Toteutuskelpoisin vaihtoehto on alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on lähes 6 000 kuutiometriä.

Olemme tavanneet ohitusratkaisuhankkeen eri vaiheissa Kemijoen kalatalousalueita ja osakaskuntia, Taivalkosken voimalaitosalueen naapureita sekä alueen kuntien ja viranomaisten edustajia. Jatkamme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös hankkeen edetessä.

Kalauoma tarvitsee vesitalousluvan. Jätimme tammikuussa 2022 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman rakentamisesta. Jatkamme luvitusvaiheen aikana luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauomaprojektin suunnittelua.

Jotta pääsimme ohitusratkaisun kanssa ripeästi liikkeelle, otimme Taivalkoskella kesällä 2019 koekäyttöön rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämän järjestelmän. Olimme jo edellisenä kesänä mukana Kalasydän-järjestelmän testauksessa Isohaaran voimalaitoksella.

Kalasydämessä kävi elo-syyskuussa 2019 yli 300 lohikalaa. Luonnonvarakeskus tarkasti Taivalkoskella putkistoa pitkin siirtyneiden kalojen kunnon ja merkitsi ylisiirtyneitä kaloja. Luken tarkastamat kalat olivat kunnoltaan virkeitä ja valmiita jatkamaan vaellusta siirryttyään padon yli järjestelmää pitkin.

Kesällä 2020 Taivalkosken padon yli kulki Kalasydän-järjestelmän kautta lähes 400 lohikalaa ja noin 1 000 muuta kalaa. Kesällä 2021 Kalasydämen avulla Taivalkosken voimalaitoksen yläpuolelle nousi lähes 1 800 kalaa, joista vajaat 300 oli lohikaloja. Täältä löydät laskurin, joka seuraa Kalasydämen avulla Taivalkosken padon yli kulkevien kalojen määrää.

Kokeilimme kesällä 2021 Taivalkoskella ensimmäistä kertaa Kalasydän Oy:n kehittämää Smolttisydäntä, jonka avulla merelle vaeltavat vaelluskalapoikaset voidaan siirtää voimalaitoksen alapuolelle. Smolttisydän osoittautui kokeilun perusteella toimivaksi ja kaloille turvalliseksi ratkaisuksi.

Pelkkä padon ohitusmahdollisuus ei riitä, vaan tarvitaan myös lisääntymiseen sopivia alueita. Olemme mukana suunnittelemassa ja kunnostamassa kutualueita Interreg Pohjoinen -ohjelman tukemassa,  Ruotsin Norrbottenin läänin sekä Lapin ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa. Elokuussa 2019 käynnistyneen kolmevuotisen EMRA-yhteishankkeen kokonaisbudjetti on yli 3 miljoonaa euroa. Osallistumme Ala-Kemijoen ja sen sivujokien vaellusesteiden kartoitukseen ja elinympäristökunnostusten suunnitteluun. 

Teimme vuonna 2021 Taivalkosken voimalaitosaltaaseen laskevan Runkausjoen elinympäristökunnostuksia. Voimalaitosaltaaseen laskevat sivujoet ovat tärkeitä vaelluskalojen lisääntymisalueita ja poikasten elinympäristöjä ennen kuin ne smolttiutuvat ja jättävät kotijokensa. Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kalasydän Oy ja yhteistyötahoina olivat Kemijoki Oy ja Lapin Ely-keskus sekä Koivukylän osakaskunta.

Tuemme vaelluskalakantoja myös mäti- ja pienpoikasistutuksilla, joiden määrää kasvatamme vuosittain määrätietoisesti. Istutimme kevään 2021 aikana reilut 70 litraa meritaimenen mätiä Laisentia- ja Meltausjoelle ja noin 150 litraa merilohen mätiä Ounasjoen pääoumaan sekä Tepasto-, Vene- ja Lainiojokeen. Laskimme 45 000 meritaimen poikasta Vähä- ja Louejokeen sekä 150 000 merilohen poikasta Ounasjokeen. 

Toteutamme mäti- ja pienpoikasistutukset edeltävien vuosien tulosten perusteella valikoituneisiin kohteisiin. Olemme panostaneet aiempaa enemmän pienpoikasiin. 

Selvitämme Ounasjoen kuusivuotisella (2021–2026) tutkimushankkeella merilohen erilaisten istutusmenetelmien, poikasten alkuperän sekä kasvatusmenetelmien vaikutusta istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Hankkeessa istutusalueiksi valikoituivat Ounasjoen sivujoet, joille on aiemmin tehty muun muassa pienpoikastuotantoalueita ja soraistuksia.

Hankekokonaisuutta koordinoi Voimalohi Oy ja Luonnonvarakeskuksella on merkittävä rooli tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 

TAIVALKOSKEN VAELLUSKALARATKAISUUN LIITTYVÄT UUTISET JA TIEDOTTEET LÖYDÄT KOOTUSTI TÄÄLTÄ


Kalauoma

Vaellusesteen kiertävä kalauoma voidaan rakentaa maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Kalauoma voidaan maisemoida ympäristöön sopivaksi.

Kalauoma sopii useimmille kalalajeilla. Kalojen vaellus saattaa onnistua molempiin suuntiin.

Kalauomassakin sisäänkäynnin oikea sijoittaminen on tärkeää. Kalauoman toteutus ei ole aina mahdollista ja se edellyttää huomattavasti enemmän pinta-alaa kuin kalaporras tai Kalasydän. Korkeiden vaellusesteiden tapauksessa kalauomasta tulee hyvin pitkä. Jos kalauomaa hyödynnetään lisääntymisalueena, vaatii se veden johtamista uomaan läpi vuoden. Tämä vaatii kokonaisuudessaan merkittävästi enemmän vettä, joka on pois uusiutuvan energian tuotannosta.

Kalasydän

Kalasydän-järjestelmä kuljettaa vaelluskalat putkistoa pitkin vaellusesteiden yli. Kalat siirtyvät vaellusesteen ohitse veden virtausta hyödyntäen. Kalat ovat siirrettäessä veden sisällä, eivätkä loukkaannu.

Rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämää uudenlaista kalatieratkaisua on testattu muun muassa Isohaaran voimalaitoksella ja se on osoittautunut toimintavarmaksi. Kalasydämen etu on liikuteltavuus sekä sen sopivuus ainakin lohelle, taimenelle ja nahkiaiselle. Kalasydän on kalaporrasta ja kalauomaa edullisempi toteuttaa, eikä se edellytä samanlaista sähköntuotantoa pienentävää ohijuoksutusta kuin muut vaihtoehdot.

Uutena innovaationa Kalasydämen toiminnasta erilaisissa kohteissa on vielä rajallisesti kokemuksia.

Kalaporras

Kalaporras on vaellusesteen yhteyteen rakennettava kiinteärakenteinen kulkuväylä, jota pitkin kalat pääsevät nousemaan esteen ohi. Kalaporras voidaan toteuttaa esimerkiksi allastyyppisenä kalatienä, jossa kalat uivat altaasta toiseen altaiden välissä olevien aukkojen kautta. 

Kalaporras vaatii vähemmän tilaa kuin kalauoma. Kalaportaaseen juoksutetaan vettä vaelluskalojen nousuaikaan kesällä ja syksyllä. Ohijuoksutettava vesi on pois uusiutuvan vesisähkön tuotannosta.

Kalaportaassa on tärkeää sisäänkäynnin oikea sijoittaminen ja sopivat virtausolosuhteet, jotka ovat haastavia rakentaa kaikille vaelluskalalajeille toimiviksi. Esimerkiksi allastyyppiset kalaportaat ovat yleensä valikoivia lajiston suhteen. Kalaportaan hyödyntäminen kalojen alasvaellusreittinä voi olla haastavaa.

Tavoitteemme on osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistössä. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toisiaan tukevia toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä - sekä pitkäjänteistä työtä. Toimivat vaellusratkaisut rakennetaan tulosten perusteella vaiheittain edeten, ja niin, että työssä huomioidaan jokaisen voimalaitoksen ja joenosan ominaispiirteet.

Lupavelvoitteiden lisäksi Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen.

Vaelluskalakantojen palauttamisessa ja vahvistamisessa on löydettävä tehokkaimmat toimenpiteet, jotka edistävät parhaiten useita tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnästä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Korostamme vapaaehtoisuutta ja yhteistyötä, joiden tuloksellisuudesta meillä on erinomainen esimerkki Lieksanjoelta

Kemijoen vesistössä on yli 20 voimalaitosta, jotka tuottavat runsaan kolmanneksen Suomen uusiutuvasta vesisähköstä. Vesivoiman ansiosta fossiilisten polttoaineiden tarve on pienempi, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. 

Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. Isohaara taas on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Aloitimme padon ohitusratkaisun suunnittelun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, kun koekalastukset ovat vuodesta 2018 lähtien osoittaneet, että nousuhalukkaiden kalojen määrä on kasvanut.

Lisätietoja vaelluskalaratkaisusta Kemijoen Taivalkosken voimalaitokselle saat Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulalta. Kalasydämestä voit kysyä Kalasydän Oy:n Mika Sohlbergilta lisää.