Suunnittelemme ja toteutamme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Vaelluskalatyötämme ohjaa Kemijoki Oy:n tavoite palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen.

Keräsimme tammikuussa 2019 näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.

Haimme keväällä 2019 kalauoman toteutettavuussuunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta ja suunnittelijaksi valikoitui Sweco, jolla on kansainvälistä osaamista vaellusesteiden ohitusratkaisuista.

Kalauoman suunnittelun tärkein kriteeri oli kalojen käyttäytyminen eli se, miten vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan Taivalkosken padon yli. Toteutuskelpoisin vaihtoehto on alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on lähes 6 000 kuutiometriä. Tämä video esittelee suunnitelman Taivalkosken kalauomasta.

Olemme tavanneet ohitusratkaisuhankkeen eri vaiheissa Kemijoen kalatalousalueita ja osakaskuntia, Taivalkosken voimalaitosalueen naapureita sekä alueen kuntien ja viranomaisten edustajia. Vuonna 2022 perustimme Taivalkosken kalauoman seurantaryhmän, jonka puheenjohtajaksi valittiin Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska ja varapuheenjohtajaksi Keski-Kemijoen kalatalousalueen puheenjohtaja Reijo Saari. Ryhmässä on mukana Lapin ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Lapin liiton, jokivarren kuntien ja kaupunkien, Lapin vapaa-ajankalastajien, kalatalousalueiden sekä paikallisen osakaskunnan ja kyläyhdistyksen edustajia. Luonnonvarakeskus ja Voimalohi Oy ovat mukana asiantuntijajäseninä.

Taivalkosken kalauoman seurantaryhmän tarkoituksena on kirittää kalauoman suunnittelua ja toteutusta. Seurantaryhmä tiivistää yhteistyötä, varmistaa aidon vuorovaikutuksen ja toimii kalauomaa koskevien näkemysten välittämisen ja palautteenannon kanavana.

Kalauoma tarvitsee vesitalousluvan. Jätimme tammikuussa 2022 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman rakentamisesta. Lupaviranomaiset ovat käyneet tutustumassa uoman maasto-olosuhteisiin. Aluehallintoviraston pyynnöstä annoimme hakemuksen täydennyksen tammikuussa 2023. Jatkamme luvitusvaiheen aikana kalauomaprojektin suunnittelua.

Jotta pääsimme ohitusratkaisun kanssa ripeästi liikkeelle, otimme Taivalkoskella kesällä 2019 koekäyttöön rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämän järjestelmän. Olimme jo edellisenä kesänä mukana Kalasydän-järjestelmän testauksessa Isohaaran voimalaitoksella.

Kalasydämessä kävi elo-syyskuussa 2019 yli 300 lohikalaa. Luonnonvarakeskus tarkasti Taivalkoskella putkistoa pitkin siirtyneiden kalojen kunnon ja merkitsi ylisiirtyneitä kaloja. Luken tarkastamat kalat olivat kunnoltaan virkeitä ja valmiita jatkamaan vaellusta siirryttyään padon yli järjestelmää pitkin.

Kesällä 2020 Taivalkosken padon yli kulki Kalasydän-järjestelmän kautta lähes 400 lohikalaa ja noin 1 000 muuta kalaa. Kesällä 2021 voimalaitoksen yläpuolelle nousi lähes 1 800 kalaa, joista vajaat 300 oli lohikaloja. Vuonna 2022 Kalasydämen avulla padon ohitti yhteensä 645 kalaa, mukaan lukien 10 lohta ja 31 taimenta.

Taivalkosken patoaltaan vaelluskalojen määrä riippuu Isohaaran kalateiden kautta nousseiden kalojen määrästä. Täältä löydät laskurin, joka seuraa kesäkaudella Kalasydämen avulla Taivalkosken padon yli kulkevien kalojen määrää.

Kokeilimme kesällä 2021 Taivalkoskella ensimmäistä kertaa Kalasydän Oy:n kehittämää Smolttisydäntä, jonka avulla merelle vaeltavat vaelluskalapoikaset voidaan siirtää voimalaitoksen alapuolelle. Jatkoimme alasvaellusratkaisun pilotointia kesällä 2022. Smolttisydän on osoittautunut kokeilujen perusteella toimivaksi ja kaloille turvalliseksi ratkaisuksi.

Pelkkä padon ohitusmahdollisuus ei riitä, vaan tarvitaan myös lisääntymiseen sopivia alueita. Olimme mukana suunnittelemassa ja kunnostamassa kutualueita Interreg Pohjoinen -ohjelman tukemassa, Ruotsin Norrbottenin läänin sekä Lapin ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa. Elokuussa 2019 käynnistyneen kolmevuotisen EMRA-yhteishankkeen kokonaisbudjetti oli yli 3 miljoonaa euroa. Osallistuimme Ala-Kemijoen ja sen sivujokien vaellusesteiden kartoitukseen ja elinympäristökunnostusten suunnitteluun. Osana hanketta toteutettiin myös elinympäristöjen kunnostustöitä, jotka kohdistuivat Ropsajoen, Silmäjoen, Runkausjoen sekä Vaattunkijoen valuma-alueille.

Olemme tehneet Taivalkosken voimalaitosaltaaseen laskevan Runkausjoen elinympäristökunnostuksia. Voimalaitosaltaaseen laskevat sivujoet ovat tärkeitä vaelluskalojen lisääntymisalueita ja poikasten elinympäristöjä ennen kuin ne smolttiutuvat ja jättävät kotijokensa. Vuonna 2021 Runkausjokea kunnostettiin luonnontilaiseksi ja jokeen istutettiin lohen mätiä. Vuonna 2022 hanke jatkui sähkökoekalastuksin. Seurannan tulokset olivat lupaavia. Runkausjoen hankekokonaisuudesta vastaa Kalasydän Oy ja toteutuksesta Apajax Oy, joiden kanssa suunnittelemme kunnostuksia Tervolassa sijaitsevan Rötkösensaaren edustalle.

Tuemme vaelluskalakantoja myös mäti- ja pienpoikasistutuksilla, joiden määrää kasvatamme vuosittain määrätietoisesti. Istutimme vuonna 2022 Aakenus-, Loukinen- ja Marrasjokiin lähes 200 litraa ja Ounasjokeen ja Molkoköngäkselle lähes 13 litraa merilohen mätiä sekä Laisentia- ja Alakerpuajokiin 63 litraa meritaimenen mätiä. Laskimme Aakenus-, Loukinen- ja Marrasjokiin yli 220 000 ja Ounasjokeen ja Porokarille yli 24 000 merilohen poikasta sekä Vähäjokeen yli 40 000 ja Louejokeen yli 28 000 meritaimen poikasta. Toteutamme mäti- ja pienpoikasistutukset edeltävien vuosien tulosten perusteella valikoituneisiin kohteisiin. Olemme panostaneet aiempaa enemmän pienpoikasiin.

Selvitämme Ounasjoen kuusivuotisella (2021–2026) tutkimushankkeella merilohen erilaisten istutusmenetelmien, poikasten alkuperän sekä kasvatusmenetelmien vaikutusta istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Hankkeessa istutusalueiksi valikoituivat Ounasjoen sivujoet, joille on aiemmin tehty muun muassa pienpoikastuotantoalueita ja soraistuksia.

Hankekokonaisuutta koordinoi Voimalohi Oy ja Luonnonvarakeskuksella on merkittävä rooli tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

TAIVALKOSKEN VAELLUSKALARATKAISUUN LIITTYVÄT UUTISET JA TIEDOTTEET LÖYDÄT KOOTUSTI TÄÄLTÄ. 

Tavoitteemme on osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistössä. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toisiaan tukevia toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä - sekä pitkäjänteistä työtä. Toimivat vaellusratkaisut rakennetaan tulosten perusteella vaiheittain edeten, ja niin, että työssä huomioidaan jokaisen voimalaitoksen ja joenosan ominaispiirteet.

Lupavelvoitteiden lisäksi Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen.

Vaelluskalakantojen palauttamisessa ja vahvistamisessa on löydettävä tehokkaimmat toimenpiteet, jotka edistävät parhaiten useita tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnästä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Korostamme vapaaehtoisuutta ja yhteistyötä, joiden tuloksellisuudesta meillä on erinomainen esimerkki Lieksanjoelta. 

Kemijoen vesistössä on yli 20 voimalaitosta, jotka tuottavat runsaan kolmanneksen Suomen uusiutuvasta vesisähköstä. Vesivoiman ansiosta fossiilisten polttoaineiden tarve on pienempi, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. 

Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. Isohaara taas on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Aloitimme padon ohitusratkaisun suunnittelun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, kun koekalastukset ovat vuodesta 2018 lähtien osoittaneet, että nousuhalukkaiden kalojen määrä on kasvanut.

Lisätietoja vaelluskalaratkaisusta Kemijoen Taivalkosken voimalaitokselle saat Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulalta. Kalasydämestä voit kysyä Kalasydän Oy:n Mika Sohlbergilta lisää.