TAIVALKOSKEN VAELLUSKALARATKAISU ETENEE

Suunnittelemme ja toteutamme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Vaelluskalatyötämme ohjaa Kemijoki Oy:n tavoite palauttaa osin luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen.

Keräsimme tammikuussa 2019 näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.

Haimme keväällä 2019  kalauoman toteutettavuussuunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta ja suunnittelijaksi valikoitui Sweco, jolla on kansainvälistä osaamista vaellusesteiden ohitusratkaisuista.

Kalauoman suunnittelun tärkein kriteeri  on kalan käyttäytyminen: vaihtoehtoisista toteutustavoista  korkealuokkaisimmaksi valikoitui kalauoma, jota pitkin vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan Taivalkosken padon yli. Toteutuskelpoisin vaihtoehto on alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Jatkamme luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman teknistä suunnittelua. Tavoitteemme on käynnistää kalauoman luvitusprosessi vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kalauoman suunnittelu, luvitus ja rakentaminen vie useita vuosia, sillä se tarvitsee esimerkiksi vesitalousluvan. Jotta pääsimme ripeästi liikkeelle, jatkoimme Taivalkoskella kesällä 2019 rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämän järjestelmän koekäyttöä. Olimme jo edellisenä kesänä mukana järjestelmän testauksessa Isohaaran voimalaitoksella. 

Kalasydämessä kävi elo-syyskuussa 2019 yli 300 lohikalaa. Luonnonvarakeskus tarkasti Taivalkoskella putkistoa pitkin siirtyneiden kalojen kunnon ja merkitsi ylisiirtyneitä kaloja. 

Luken tarkastamat kalat olivat kunnoltaan virkeitä ja valmiita jatkamaan vaellusta siirryttyään padon yli järjestelmää pitkin. Jatkamme Kalasydämen käyttöä Taivalkoskella kesällä 2020.

Pelkkä padon ohitusmahdollisuus ei riitä, vaan tarvitaan myös lisääntymiseen sopivia alueita. Olemme mukana suunnittelemassa ja kunnostamassa kutualueita Interreg Pohjoinen -ohjelman tukemassa,  Ruotsin Norrbottenin läänin sekä Lapin ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa.

Elokuussa 2019 käynnistyvän kolmevuotisen yhteishankkeen kokonaisbudjetti on yli 3 miljoonaa euroa. Osallistumme Ala-Kemijoen ja sen sivujokien vaellusesteiden kartoitukseen ja elinympäristökunnostusten suunnitteluun. 

Aloitamme myös Taivalkosken voimalaitosaltaaseen laskevan Runkausjoen elinympäristökunnostukset yhdessä Kalasydän Oy:n kanssa. Päässemme toteuttamaan meritaimenen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostusta kesän 2020 aikana. Töiden aloittaminen odottaa luvan käsittelyä.

Tuemme vaelluskalakantoja myös mäti- ja pienpoikasistutuksilla, joiden määrää kasvatamme vuosittain määrätietoisesti. Istutimme kevään 2020 aikana yhteensä noin 50 litraa meritaimenen ja 130 litraa merilohen mätiä sekä 270 000 merilohen ja 44 000 meritaimenen yksivuotista pienpoikasta pääuomiin sekä Marras-, Aakenus- ja Kapsajokiin.

Toteutimme vuoden 2020 mäti- ja pienpoikasistutukset viime vuoden tulosten perusteella valikoituneisiin kohteisiin, ja panostimme aiempaa enemmän pienpoikasiin. 

TAIVALKOSKEN VAELLUSKALARATKAISUUN LIITTYVÄT UUTISET JA TIEDOTTEET LÖYDÄT KOOTUSTI TÄÄLTÄ


Kalauoma

Vaellusesteen kiertävä kalauoma voidaan rakentaa maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Kalauoma voidaan maisemoida ympäristöön sopivaksi.

Kalauoma sopii useimmille kalalajeilla. Kalojen vaellus saattaa onnistua molempiin suuntiin.

Kalauomassakin sisäänkäynnin oikea sijoittaminen on tärkeää. Kalauoman toteutus ei ole aina mahdollista ja se edellyttää huomattavasti enemmän pinta-alaa kuin kalaporras tai Kalasydän. Korkeiden vaellusesteiden tapauksessa kalauomasta tulee hyvin pitkä. Jos kalauomaa hyödynnetään lisääntymisalueena, vaatii se veden johtamista uomaan läpi vuoden. Tämä vaatii kokonaisuudessaan merkittävästi enemmän vettä, joka on pois uusiutuvan energian tuotannosta.

Kalasydän

Kalasydän-järjestelmä kuljettaa vaelluskalat putkistoa pitkin vaellusesteiden yli. Kalat siirtyvät vaellusesteen ohitse veden virtausta hyödyntäen. Kalat ovat siirrettäessä veden sisällä, eivätkä loukkaannu.

Rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämää uudenlaista kalatieratkaisua on testattu muun muassa Isohaaran voimalaitoksella ja se on osoittautunut toimintavarmaksi. Kalasydämen etu on liikuteltavuus sekä sen sopivuus ainakin lohelle, taimenelle ja nahkiaiselle. Kalasydän on kalaporrasta ja kalauomaa edullisempi toteuttaa, eikä se edellytä samanlaista sähköntuotantoa pienentävää ohijuoksutusta kuin muut vaihtoehdot.

Uutena innovaationa Kalasydämen toiminnasta erilaisissa kohteissa on vielä rajallisesti kokemuksia.

Kalaporras

Kalaporras on vaellusesteen yhteyteen rakennettava kiinteärakenteinen kulkuväylä, jota pitkin kalat pääsevät nousemaan esteen ohi. Kalaporras voidaan toteuttaa esimerkiksi allastyyppisenä kalatienä, jossa kalat uivat altaasta toiseen altaiden välissä olevien aukkojen kautta. 

Kalaporras vaatii vähemmän tilaa kuin kalauoma. Kalaportaaseen juoksutetaan vettä vaelluskalojen nousuaikaan kesällä ja syksyllä. Ohijuoksutettava vesi on pois uusiutuvan vesisähkön tuotannosta.

Kalaportaassa on tärkeää sisäänkäynnin oikea sijoittaminen ja sopivat virtausolosuhteet, jotka ovat haastavia rakentaa kaikille vaelluskalalajeille toimiviksi. Esimerkiksi allastyyppiset kalaportaat ovat yleensä valikoivia lajiston suhteen. Kalaportaan hyödyntäminen kalojen alasvaellusreittinä voi olla haastavaa.

Tavoitteemme on  osin luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistössä. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toisiaan tukevia toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä - sekä pitkäjänteistä työtä. Toimivat vaellusratkaisut rakennetaan tulosten perusteella vaiheittain edeten, ja niin, että työssä huomioidaan jokaisen voimalaitoksen ja joenosan ominaispiirteet.

Lupavelvoitteiden lisäksi Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen.

Vaelluskalakantojen palauttamisessa ja vahvistamisessa on löydettävä tehokkaimmat toimenpiteet, jotka edistävät parhaiten useita tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnästä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Korostamme vapaaehtoisuutta ja yhteistyötä, joiden tuloksellisuudesta meillä on erinomainen esimerkki Lieksanjoelta

Kemijoen vesistössä on yli 20 voimalaitosta, jotka tuottavat runsaan kolmanneksen Suomen uusiutuvasta vesisähköstä. Vesivoiman ansiosta fossiilisten polttoaineiden tarve on pienempi, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta.

Kemijoen Taivalkosken padon ohitus on ajankohtasta nyt, kun muun muassa syksyllä 2018 toteutetut koekalastukset ovat osoittaneet, että nousuhalukkaiden kalojen määrä on kasvanut. Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. Isohaara taas on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä.

Lisätietoja vaelluskalaratkaisusta Kemijoen Taivalkosken voimalaitokselle saat Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulalta. Kalasydämestä voit kysyä Kalasydän Oy:n Mika Sohlbergilta lisää.