Vesivarastojen rakentaminen on noussut esille myös tulvasuojelun kautta. Kemijoen vesistössä on vähän järviä, jonka vuoksi tulvariskit ovat täällä Suomen suurimpia. Lapin liiton hallitus pyysi Kemijoki Oy:tä tekemään selvityksen tulvavesien varastoinnista Kemihaaran alueella tulvariskien hallintaa ja maakuntakaavoitusta varten. Yhtiön selvityksessä huomioidaan keskeiset näkökohdat tulvasuojelusta, energiataloudesta, kalataloudesta ja matkailusta. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen luontoarvoihin.
Suomi tarvitsee välttämättä uutta säätövoimaa. Lisäksi Suomi tarvitsee uusiutuvan energian investointeja, jotka eivät vaadi yhteiskunnan tukea. Lappi tarvitsee tulvasuojelua. Yhtiöllä on tarjolla ratkaisu näihin haasteisiin: saatetaan loppuun Kemijoen rakentaminen ja hyödynnetään jo tehdyt investoinnit täysimääräisesti.
Julkisessa keskustelussa vallitsevat vesivoimasta vanhat mielikuvat, jotka estävät asiallisen ja tosiasioihin perustuvan vaihtoehtojen tarkastelun. Vesivoima on uusiutuvaa, päästötöntä, kotimaista ja sen säätökyky mahdollistaa myös mittavan tuulivoiman lisärakentamisen. Nykyaikainen vesivoimarakentaminen huomioi luontoarvot kokonaisvaltaisesti.
Toimintavuonna yhtiön voimalaitoksilla tuotettiin sähköä hieman keskivesituotantoa enemmän. Kemijoen kevättulva ja avovesikauden kokonaissademäärä olivat tavanomaisia. Varsinkin marras- ja joulukuu olivat kuitenkin hyvin vähäsateisia ja koko vuoden sadesumma jäi jonkin verran keskiarvon alapuolelle. Vuoden päättyessä lunta oli vähän. Vesivarastot hupenivat entisestään ja niiden energiasisältö oli vuoden lopulla vain kaksi kolmasosaa tavanomaisesta.
Vesivarastot olivat myös pohjoismaisittain poikkeuksellisen alhaalla. Tämä seikka yhdessä sähkön kysynnän kasvun kanssa nosti pörssisähkön hinnan puolitoistakertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen sähkönkulutus kasvoi voimakkaasti talouden elpyessä, vaikkakaan se ei vielä yltänyt aivan taantumaa edeltäviin lukemiin. Kulutuksen kasvu katettiin pääosin fossiilisilla polttoaineilla, mutta jossain määrin myös puuperäisillä polttoaineilla.
Yhtiö jatkoi voimalaitoskoneistojen 1990-luvulla aloitettua tehonnosto-ohjelmaa. Alkuvuodesta vuorossa oli Vanttauskosken koneisto 1 ja loppuvuodesta Pirttikosken koneisto 1. Sen jälkeen, kun Vanttauskosken toisenkin koneiston teho on nostettu vuoden 2011 kevättalvella, on tehonnosto tehty Kemijoen pääuoman kaikille 18 koneistolle.
Sierilän voimalaitoksen lupakäsittely jatkui jo kuudetta vuotta. Lupapäätöstä odotetaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta keväällä 2011.
Yhtiön taloudellinen tila säilyi edelleen vakaana. Toiminnan jatkuvalla kehittämisellä olemme pystyneet pitämään toimintakustannukset inflaatio huomioon ottaen alenevalla uralla. Yhtiöläisten osaaminen näkyi mm. tehonnostoprojektien onnistuneessa ja kustannustehokkaassa läpiviennissä. Yhtiön kaikessa toiminnassa näkyvät selkeästi myös yhtiön arvot ja periaatteet tavastamme toimia. Esitän koko henkilökunnalle lämpimät kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Samalla kiitän myös yhteistyökumppaneitamme saamastamme arvokkaasta tuesta toiminnallemme.
Toimitusjohtaja
Aimo Takala
Sivun alkuun
abc 
Toimitusjohtajan katsaus 14.4.2011
Suomen sähköntuotantojärjestelmässä on aluillaan merkittävä rakenteellinen muutos. Tulevaisuudessa tuotantokapasiteetista yhä suurempi osa on tuulivoimaa, jonka käytettävyydestä huippukulutuksen aikana ei ole varmuutta. Sähköjärjestelmän toimivuuden ja myös tuotannon omavaraisuuden kannalta on välttämätöntä, että Suomessa on riittävästi säätökykyistä tuotantoa. Vesivoima on tähän ainoa kotimainen vaihtoehto. Vesivoimalaitosten tehonkorotukset ovat merkittäviltä osiltaan valmiit, eikä niistä ole enää saatavissa lisätehoa. Ainoaksi keinoksi jää vesivarastojen rakentaminen jo rakennettuihin vesistöihin.
