Tekojärvien pohjat tehoputsauksessa

Vuollosvaaran raivaustyömaan kantokasat kilpailevat korkeudessaan takana häämöttävien Nattasten kanssa.

"Vähäinen sadanta Pohjoismaissa, lähes olematon kevättulva, kova pakkastalvi ja säätötehon tarve ovat johtaneet poikkeukselliseen tilanteeseen. Vedenpinta ei ole vuosikymmeniin käynyt niin alhaalla kuin tänä keväänä. Heinäkuunkin tilanne on noin 1,5 metriä alle keskimääräisen. Näyttäisi siltä, että syksylläkin jäämme vielä metrin alle tavanomaisen pinnantason", käyttökeskuksenpäällikkö Erkki Nuortio sanoo.

Tavoitteena 60 hehtaarin siistiminen

"Vuosina 2003 - 2004 oli vesi viimeksi niin alhaalla, että isotkin koneet pääsivät kantosavottaan", Matti Siirtola kertoo. Hänen mukaansa Kuolpunassa on tavoitteena saada 60 hehtaaria järvenpohjaa siistityksi. Mikäli säät pysyvät työlle otollisena, eli kuivana, tähän päästään sillä raivausvauhti on 2 - 2,5 hehtaaria päivässä.

Vuotson kanavan ja Tankajoen alueella siistimiset ovat jo loppusuoralla ja se näkyy 50 korkeana kantokasana. Kun se savotta on valmis, kalusto siirretään Lokan puolelle, jossa jo 13,5 tonnin kaivinkone, ajokone ja mönkijä lavoineen etenevät tehokkaasti jättäen suuria kantokasoja taakseen.

Koneet kuljettiin laveteilla pitkin metsäteitä ensimmäiseksi Lokan kylää vastapäätä olevaan Vuollosvaaraan. Neljän päivänä aikana siellä koottiin kuuden hehtaarin alueella 16 kasaa, joissa on keskimärin 20 m³ puuta kussakin, eli reilut 300 m³ yhteensä. Sen jälkeen koneet nostettiin takaisin laveteille ja siirrettiin 30 kilometrin päähän Hautapäähän ja siitä vesitse lautalla Kuolpunaan.

Kuolpunan työmaa on normaalisti järvenpohjaa.

Kaivinkone etenee Esa Kanervan käsissä nopeasti kantoja irti kauhoen. Puolessa minuutissa tiukinkin juurakko irtoaa, nousee ja siirretään kasaan.

Haarukkakauha nappaa hyvin juurakon ja muutamalla ravistuksella maa-aines saadaan poistettua.

Haarukkakauha on kehitetty pellonraivaukseen, mutta se toimii erinomaisesti myös tällä työmaalla.

Jaakko Maijanen nostaa kaivinkoneen tekemät pikkukeot ajokoneen kyytiin ja kuskaa ne isommiksi kasoiksi.

Matti Kotivesi kulkee perässä tekemässä loppusilauksen käsin. Pienet kapulatkin kerätään pinoon.

Jarkko Ihalempiä seuraa käsinpoimijaa ja nostelee pikkupinot mönkijänosturin lavalle.

Puuta on kertynyt aamupäivän aikana jo yhden kasan verran, noin 30 m³.

On aika pitää ruokataukoa. Makkaratikut mönkijämies hakee koivumetsästä. Nokipannu porisee tulella. Miehet kehuvat hyvää työilmaa; +24 astetta ja reipas tuuli.

Syödessä voi antaa silmän levätä tulevassa työmaassa. Silmän kantamattomiin juurakoita 60 hehtaarin alueella.

Matti Siirtola esittelee pohjaa, joka raivattiin vuonna 2003. Näin siisteiltä tulevat nykyistenkin työmaiden alueet näyttämään aikanaan.

Pitkin rantoja pilkottavat suuret kasat saavat kuivahtaa syksyyn ja sitten ne poltetaan pois. Tarkkana on tietenkin oltava, jos vesi alkaa nousta, on tulet tehtävä välittömästi ettei suuri työ mene hukkaan.

Tekojärvien siistimistä on tehty pitkäjänteisesti vuodesta 1993 lähtien. Matalan veden vuosina enemmän ja tehokkaammin isoilla koneilla ja muulloin enemmän käsipelillä ja mönkijän avulla. Kaiken kaikkiaan siivottua rantaviivaa on syntynyt lähes 1 000 kilometriä ja se on työllistänyt noin
20 000 henkilötyöpäivää.

Anu Pesonen



Sivun alkuun